Leader-toiminta täyttää Suomessa tänä vuonna 30 vuotta!
Heti Suomen liityttyä EU:n jäseneksi 1995, alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset 22 Leader-ryhmää syyskuun alussa 1996, ja toimintaa valtavirtaistettiin eri EU-rahoituskanavien kautta lopulta koko maan kattavaksi.
Kaikki Suomen Leader-ryhmät julkaisevat omalla vuorollaan somepäivitykset juhlavuoden kunniaksi ja järjestävät alueellaan omannäköisensä juhlavuoden tapahtuman. Hämeessä Linnaseudun, LounaPlussan ja Päijänne-Leaderin tapahtumaviikot ovat elokuussa. Osin Uudellamaalla toimiva EMO ry juhlii vuorollaan vasta lokakuussa. Juhlavuotta voi seurata Leader-Suomen somekanavissa ja vuoden aikana tuotetaan yhteinen juhlajulkaisu.
Linnaseudun ensiaskeleet
Leader-toimintaa valmistelemaan perustettiin 7.12.1995 Hämeen maaseudun kehittämisosuuskunta ja Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä Keski-Hämeen LEADER II -kehittämissuunnitelmaa alettiin toteuttaa 2.9.1996. Leader-toimiston avajaisia vietettiin 21.1.1997 Lammin kunnantalolla ja vielä samana vuonna toimisto siirtyi Tuuloksen elinkeinotaloon. Tuolloin toimialueeseen kuuluivat Hauho, Hämeenkoski, Kärkölä, Lammi, Padasjoki ja Tuulos. Toiminnanjohtajaksi valittiin Pia Niemikotka.
11.4.2000 (PRH 1.2.2001) perustettiin nykyinen Linnaseutu ry, ensimmäiseltä nimeltään Hämeenlinnan Linnaseudun kehittämisyhdistys ry. Tästä alkaen Linnaseudun toimialueeseen kuuluivat Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos ja Hämeenlinnan maaseutualueet. Toiminnanjohtajaksi valittiin Outi Pohjanvirta. Toimisto sijaitsi tuolloin sekä Tuuloksessa että Hämeenlinnassa, kunnes koko toimiston väki siirtyi takaisin Tuulokseen 2008. Pohjanvirran sijaisuuksia tekivät ensin Sirkku Korkiamäki ja myöhemmin Jussi Pakari, josta tuli Linnaseudun vakituinen toiminnanjohtaja vuodesta 2010 alkaen.
Linnaseutu kuntien yhteistyökumppanina
Leader-toimintaryhmät ovat alusta asti yhdistäneet alueensa kunnat, yhdistykset, yritykset ja asukkaat kantamaan vastuuta seutunsa kehittämisestä. Leader-toiminnan perustana on, että paikalliset tietävät itse, miten heidän kotiseutuaan tulisi kehittää.
Nykyinen Leader-rahoitus koostuu EU:n maaseuturahoituksen (43 %) ja Suomen valtion (37 %) osuuksien lisäksi alueen kuntien (20 %) rahoituksesta. Linnaseudun alueella on ohjelmakaudessa ohitettu vaihe, jossa kuntien rahoitusosuus on katettu. Esimerkiksi Hämeenlinnan koko ohjelmakaudelle osoittamaan 306 000 euron kuntarahaan nähden kaupunkiin on rahoitettu Leader-hankkeita yli 825 000 euron edestä. Hämeenlinna on siis hyötynyt jo tähän mennessä 519 000 euroa. Vastaavasti Hattulan 98 000 euron kuntarahaan nähden kuntaan on rahoitettu Leader-hankkeita 109 000 euron edestä ja Janakkalan koko ohjelmakaudelle osoittamaan 170 000 euron kuntarahaan nähden kuntaan on saatu Leader-hankkeita 176 000 eurolla.
– Kuntien taloudellinen panos on pieni suhteessa moninaisiin hyötyihin, kertoo Linnaseudun toiminnanjohtaja Jussi Pakari. Lisäksi on käynnissä yli 290 000 euron edestä hankkeita, jotka vaikuttavat koko Linnaseudun toimialueella. Voidaan siis sanoa kaikkien kuntien olevan jo reippaasti plussan puolella vaikka Hämeenlinnan asukkaat ovat kuitenkin olleet selvästi naapurikuntien asukkaita aktiivisempia hakijoita, summaa Pakari.
Rahoituskausi jatkuu vuoden 2027 loppuun, mutta loppukaudesta hankkeiden välinen kilpailu tullee kovenemaan.
– Yritystukien kysyntä on hiukan vilkastunut, mutta erityisesti yritysten investointitukia kaivattaisiin. Myös nuoriin ja tulevaisuuteen suuntaavia hankkeita Linnaseudun hallitus on toivonut rahoitettavaksi, toteaa Pakari.
Rahoitettuihin hankkeisiin ja niiden sijaintiin voi tutustua täällä.
